Alueelliset kehitysnäkymät Syksy-2025

*Linkki

🏢 Elinkeinoelämä ja yritykset
Hämeen aluekehittäjät raportoivat elinkeinoelämän näkymien parantuneen alkuvuodesta, ja usko kasvun jatkuvuuteen on lisääntynyt.
Lahden seutukunnassa (eli Päijät‑Hämeessä) uusi työpaikkailmoitusten määrä on laskenut, mutta irtisanomiset ovat pysyneet alhaisina verrattuna muiden alueiden tilanteeseen.

👥 Työllisyys ja työvoimatilanne
Työttömyyden kasvu Hämeessä on ollut maltillisempaa kuin koko maassa; kuitenkin lomautusmäärät ovat hieman koholla Päijät‑Hämeessä.
Pitkäaikaistyöttömyys ei ole kasvanut, vaan määrä on Päijät‑Hämeessä jopa vähentynyt viime vuodesta.
Työvoiman kysynnän lasku on lieventänyt työvoimapulaa, ja erityisesti rekrytointiongelmat ovat hieman vähentyneet.
🎓 Osaavan työvoiman saatavuus
Työvoimapula-ammattien määrä on lähes puolittunut. Silti hajanaisia kohtaanto-ongelmia esiintyy edelleen esimerkiksi sosiaali-, IT- ja ravintola-alalla.
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi korostetaan kansainvälisen rekrytoinnin merkitystä sekä koulutusorganisaatioiden roolia.
👴 Demografinen tilanne & maahanmuutto
Päijät‑Hämeessä kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän, ja nuorten ikäluokat ovat pienentyneet.
Alue tarvitsee jatkossa enemmän työperäistä maahanmuuttoa, jotta työvoiman saatavuus saadaan turvattua.
📊 Yhteenveto
Päijät‑Hämeen kehitysnäkymät ovat parantuneet elinkeinoelämän piristymisen myötä. Työttömyyden kasvu on maltillista, ja pitkäaikaistyöttömyys on jopa laskussa. Työvoimapula on helpottanut, mutta osaamisvajeet pysyvät haasteena. Demografian heikkeneminen korostaa tarvetta rekrytoida osaajia ulkomailta sekä vahvistaa ammatti- ja korkeakoulutuksen roolia.

Alueelliset kehitysnäkymät 04-2025

*Linkki Tiivistelmä Päijät-Hämeen alueellisista kehitysnäkymistä keväällä 2025:
Yleiskuva Talouden elpyminen: Talous elpyy tänä vuonna, mutta työllisyyteen talouden elpyminen vaikuttaa viiveellä. Yhdysvaltojen talouspolitiikka luo epävarmuutta kansainväliseen kauppaan. Haasteet: Konkurssien määrä on kasvanut, irtisanomisiin tähtäävät muutosneuvottelut ovat yleistyneet, työvoiman kysyntä on vähäistä ja työttömyys on kasvanut. Positiiviset kehitykset: Puolustusalalla ja puhtaan siirtymän investoinneissa on nähtävissä positiivista kehitystä. Datakeskuksia on suunnitteilla ja tulossa useille alueille. Matkailu on lähtenyt useilla alueilla kasvuun.
Teknologiateollisuuden näkymät ovat varovaisen positiiviset. Rakentamisen pohjakosketus on saavutettu ja ala on lähdössä kasvuun. Maataloudessa huolta aiheuttaa tuottajahintojen lasku ja tuotantokustannusten kasvu, mutta maatilojen investointihalukkuus on kasvanut. Hyvinvointialueiden vaikea taloudellinen tilanne on johtanut yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin monilla alueilla. Myös kuntien taloudellinen tilanne on haastava, ja voi johtaa sopeutustoimiin sekä vaikuttaa työllisyysalueiden toimintamahdollisuuksiin.
Päijät-Hämeen tilanne Väkiluku: 204,635 (0.1% kasvu). Työttömyys: 13,801 (11.5% kasvu). Talouden näkymät: Rakentamisen ja teollisuuden toimialat työllistävät alueella tuhansia henkilöitä. Alueella toimii useita elinvoimaisia toimialakeskittymiä, kuten sähköisen liikenteen klusteri ja urheilumatkailu.
Haasteet: Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt vuodessa miltei viidenneksen. Suurimpia työttömien ryhmiä ovat rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä palvelu- ja myyntityöntekijät. Positiiviset kehitykset: Investoinnit uusiutuvaan energiaan, datakeskuksiin ja elintarviketeollisuuteen. Esimerkiksi Finnwaterin vesipakkaamo Hollolassa ja H2o4U:n tetrapakkauslinja Lahdessa. Lisäksi Nordic Ren-Gas ja Stora Enso investoivat uusiutuvaan energiaan ja biopolttoaineisiin.
Työmarkkinoiden tilanne Työvoiman saatavuus: Kohtaantohaasteet ja työvoimapula uhkaavat kasvun alkaessa usealla toimialalla. Ammateittain alueella on eniten pulaa sosiaali- ja terveyssektorin työntekijöistä, erityisopettajista, maansiirtokoneiden kuljettajista, elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöistä ja kemianteollisuuden prosessinhoitajista.
Koulutus: LUT-yliopisto aloittaa uuden rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen Lahdessa 2027. LAB-ammattikorkeakoulu aloittaa laboratorioanalyytikkojen koulutuksen sekä Lahden että Lappeenrannan yksiköissään. Kehityssuuntia koskevat arviot
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta: (+) parempi 12 kuukauden kuluttua. Työttömyyden määrä: (0) ennallaan 6 kuukauden kuluttua, (+) parempi 12 kuukauden kuluttua. Työvoiman saatavuus: (0) ennallaan 6 kuukauden kuluttua, (0) ennallaan 12 kuukauden kuluttua.

Sitran megatrendit 2025

Luonnon kantokyvyn mureneminen Ilmaston kuumeneminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen kiihtyvät. Planetaariset rajat ylitetty, mikä vaikuttaa talouteen, turvallisuuteen ja terveyteen. Ekosysteemipalvelut kuten puhtaan veden saanti ovat uhattuna.
Erot hyvinvoinnissa ja väestössä kasvavat Alueelliset erot kasvavat, samoin kuin näkemyserot arvojen ja asenteiden välillä. Väestön monimuotoistuminen ja populismi lisäävät yhteiskunnan polarisaatiota. Terve ikääntyminen ja osaavan työvoiman saatavuus ovat keskeisiä kysymyksiä.
Teknologia on hyvä renki, huono isäntä Teknologinen kehitys parantaa energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä. Samalla uudet teknologiat vaativat enemmän energiaa ja materiaaleja. Avaruustoiminnan merkitys kasvaa geopoliittisena kamppailukenttänä.

Lähde: Copilot, 18.3.2025
(1) Megatrendit 2025 - Sitra.

Työvoima ja koulutustarpeiden ennakointi

Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi 2019-2040 (OEF-raportti 1.2.2024)
-tiivistelmä by Copilot

Ennakointi:
Dokumentti käsittelee työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointia vuosille 2019-2040 Suomessa
Skenaariot:
Kaksi skenaariota: Perusskenaario ennustaa tasaista kehitystä, kun taas Kasvuskenaario ennustaa proaktiivista otetta ja suurempaa kasvua.
Työpaikat:
Avautuvia työpaikkoja on 1,25 – 1,37 miljoonaa vuonna 2040, ja suurin osa uusista työntekijöistä tarvitsee korkeakoulutuksen
Koulutustarve:
Tekniikan, palvelualojen, terveys- ja hyvinvointialojen sekä yhteiskunnallisten alojen koulutustarve kasvaa

Suomen väestöennuste 2024

Suomen väestöennuste 2024 (13.12.2024)

Väestöennuste:
Suomen väkiluku kasvaa 5,6 miljoonasta 5,7 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä, mutta kasvu hidastuu ja väkiluku kääntyy laskuun 2040-luvulla.
Ikärakenne:
Ikärakenne muuttuu, erityisesti yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi.
Syntyvyys ja kuolleisuus:
Syntyvyys laskee ja kuolleisuus kasvaa, mikä vaikuttaa väestönkehitykseen.
Maahanmuutto:
Maahanmuutto on tärkeä tekijä väestönkehityksessä, mutta sen vaikutus vaihtelee eri alueilla.
Huoltosuhde:
Huoltosuhde heikkenee, mikä tuo haasteita sosiaaliturvalle ja palveluille.
Alueelliset erot:
Alueelliset erot väestönkehityksessä kasvavat, ja suurimmissa kaupungeissa väestö kasvaa nopeammin kuin maaseudulla.
Työvoiman saatavuus:
Työvoiman saatavuusongelmat voivat pahentua, erityisesti tietyillä aloilla ja alueilla.
Yhteenveto:
Suomen väestöennuste 2024 osoittaa, että väestönkehitys on monimutkainen ja haasteellinen kysymys, joka vaatii huolellista suunnittelua ja politiikkatoimia. Väestön ikääntyminen, syntyvyyden lasku ja alueelliset erot ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat tulevaisuuden kehitykseen. Maahanmuutto voi tarjota mahdollisuuksia, mutta sen hallinta ja integrointi ovat tärkeitä kysymyksiä. Huoltosuhteen heikkeneminen tuo haasteita sosiaaliturvalle ja palveluille, ja työvoiman saatavuusongelmat voivat pahentua tietyillä aloilla ja alueilla. Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomen väestöennuste 2024 tarjoaa arvokasta tietoa ja näkemyksiä väestönkehityksen tulevaisuudesta, ja se voi auttaa päättäjiä ja asiantuntijoita suunnittelemaan ja toteuttamaan tarvittavia toimenpiteitä väestönkehityksen haasteiden ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi.

WWF: Luonnon monimuotoisuutta voi lisätä helposti omalla pihalla tai parvekkeella

🌿 Luonnon monimuotoisuus omalla pihalla – pienillä teoilla suuri vaikutus
Artikkeli korostaa, että luonnon monimuotoisuutta voi edistää helposti omassa lähiympäristössä – oli kyseessä oma piha, taloyhtiön yhteinen alue tai parveke. WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela antaa konkreettisia vinkkejä, joilla voi tukea pölyttäjiä, lintuja ja muita eläimiä.

🌳 Puut ja pensaat tarjoavat ravintoa ja suojaa

Jalot lehtipuut (tammet, vaahterat) ja kukkivat pensaat (pajut, herukat) houkuttelevat pölyttäjiä ja tarjoavat ravintoa linnuille ja oraville. Kuivuneet kelopuut kannattaa säilyttää, sillä ne toimivat pesäpaikkoina. Linnunpöntöt ovat tärkeitä, koska luonnolliset kolopuut ovat vähentyneet.

🌼 Nurmikäytävät ja niityt

Lyhyeksi leikattu nurmikko on luonnolle köyhä – jätä osia leikkaamatta tai tee käytäviä. Niittyjen perustaminen lisää monimuotoisuutta; käytä kotimaisia siemensekoituksia. Kukinta eri aikaan kesästä varmistaa ravintoa koko kasvukauden ajan.

🌸 Kukkivat yrtit ja amppelikukat

Timjami, laventeli, oregano ja minttu ovat pölyttäjien suosikkeja. Vältä kerrottuja kukkia, jotka eivät tuota siitepölyä (esim. daaliat, tulilatvat). Kehäkukat ja malvat ovat parempia vaihtoehtoja.

🐝 Pölyttäjähotellit ja vesielementit

Pölyttäjät pesivät mielellään hiekkapenkereissä ja poratuissa puupölleissä. Hyönteishotelleja voi rakentaa itse – järviruoko ja koiranputki ovat hyviä materiaaleja. Vesilähteet, kuten lautaset tai pienet lammikot, tarjoavat juomapaikkoja eläimille.

🚫 Vältä myrkkyjä ja vieraslajeja

Kasvinsuojeluaineet heikentävät monimuotoisuutta – vältä niiden käyttöä. Kurtturuusu ja muut vieraslajit (jättipalsami, lupiini) on hävitettävä, sillä ne uhkaavat alkuperäistä lajistoa.

🐞 Pölyttäjien merkitys

Pölyttäjät ovat elintärkeitä viljelykasveille ja ekosysteemille. Niiden määrän väheneminen johtuu elinympäristöjen muutoksista ja tehomaataloudesta. Perinneympäristöjen, kuten niittyjen, katoaminen on suuri uhka – niitä voi osittain korvata kotipihoilla. Lähde: WWF: Luonnon monimuotoisuutta voi lisätä helposti omalla pihalla tai parvekkeella

Etla ennustaa: Suomen väkiluku kääntyy todennäköisesti laskuun

Suomen väestökehitys 2025-2070 (13.12.2024) ". -tiivistelmä by Copilot

Väkiluku laskuun: Suomen väkiluku kääntyy todennäköisesti laskuun lähivuosikymmeninä.
Nettomaahanmuutto: Ennusteessa oletetaan vuotuiseksi nettomaahanmuutoksi 24 000 henkeä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin Tilastokeskuksen arvio 40 000 henkeä.
Syntyvyys ja kuolleisuus: Kokonaishedelmällisyyden oletetaan pysyvän vakiotasolla 1,26, mikä on alle väestön uusiutumisen edellyttämän tason 2,07. Kuolevuuden laskeva trendi jatkuu.
Ikärakenne: Suomen ikärakenne harmaantuu selvästi vuoteen 2056 mennessä, jolloin väestön keski-ikä on 48,7 vuotta.
Huoltosuhde: Huoltosuhde paranee parikymmentä vuotta, mutta alkaa sen jälkeen taas kasvaa.

Tiivistelmä 'MDI-väestöennuste 2023' -raportista: Copilot (GPT4).

Väestönkehityksen Perusura: Ennusteessa tarkastellaan Suomen väestönkehitystä vuoteen 2040 saakka, keskittyen erityisesti laskevaan syntyvyyteen ja sen vaikutuksiin.
Skenaariot: Kolme vaihtoehtoista skenaariota kuvaavat kaupungistuvaa, hajautuvaa ja kansainvälistyvää Suomea, erilaisilla muuttoliikeolettamuksilla.
Koululaisten Määrä: Syntyvyyden laskun seurauksena peruskouluikäisten määrä vähenee merkittävästi; vuonna 2030 odotetaan 82 000 oppilasta vähemmän kuin nykyään.
Alueelliset Erot: Väestönkehityksen aluetason erot ovat suuria, ja suurimmassa osassa kuntia syntyvyyden lasku asettaa haasteita.

Vihreä siirtymä ja osaamistarpeet

Vihreän siirtymän tausta ja yhteiskunnallinen konteksti
Ohjautuu EU:n Green Deal -strategiasta ja Suomen ilmastolaista (2035 hiilineutraaliustavoite).
Vaatii investointeja uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen ja vähäpäästöiseen liikenteeseen.
Vaikutukset ulottuvat koulutukseen, työmarkkinoihin ja osaamisrakenteisiin.

Työmarkkinavaikutukset ja osaamistarpeet
Työvoiman tarve kasvaa erityisesti energia-, rakennus- ja liikennesektoreilla.
Korkean osaamisen kysyntä kasvaa: tekninen, luonnontieteellinen, johtamis- ja yhteistyöosaaminen.
Vihreät ammatit ja tehtävät luokitellaan O*NET-mallin mukaan:
- Nykyiset ammatit, joiden kysyntä kasvaa.
- Ammatit, joiden tehtävät muuttuvat.
- Uudet vihreät ammatit.

Koulutusjärjestelmän nykytila ja kehitystarpeet
Kestävyysosaaminen vaihtelevasti integroitu opetussuunnitelmiin.
Ekologinen kestävyys näkyy heikosti koulutuspoliittisissa strategioissa.
Tarvitaan selkeitä linjauksia ja resursointia ekologisen kestävyyden sisällyttämiseksi koulutukseen.

Suositukset ja tiekartta (2023–2035)
Lyhyellä aikavälillä (1–5 v): täydennyskoulutus pk-yrityksille, fossiilienergiasta siirtyminen.
Keskipitkällä aikavälillä (5–15 v): sähköistyminen, kiertotalous, maankäytön muutokset.
Pitkällä aikavälillä (15+ v): ekososiaalinen sivistys, GreenComp-viitekehys, maailmankuvan muutos.
Vakiinnutetaan puhetapa, jossa vihreä siirtymä rinnastuu digitalisaatioon ja kansainvälisyyteen.

Toimintamallit ja yhteiskunnallinen soveltaminen
Esimerkkejä: Green Office, kansalaistiede, mentorointi, kokeiluhankkeet (Circwaste, Fiksu Kalasatama).
Tarve kansalliselle portaalille toimintamalleista (esim. Kestävyysloikka).
Kunnat, oppilaitokset ja yritykset keskeisiä toimijoita.

Tilastollinen ja säädöspohjainen analyysi
Koulutusmäärät kasvussa korkeakouluissa, erityisesti tekniikan ja ICT-aloilla.
Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat laskussa.
Kestävä kehitys mainittu niukasti lainsäädännössä, mutta vahvemmin ympäristölainsäädännössä.

Kestävyysosaamisen kehittäminen koulutusasteittain
Perusopetus: ekologinen kestävyys mukana opetussuunnitelmissa, mutta toteutus vaihtelevaa.
Lukio: painotus eettisyyteen ja ympäristöosaamiseen.
Ammatillinen koulutus: pakollinen osa kestävän kehityksen edistämisestä.
Korkeakoulut: strateginen sitoutuminen, mutta sisällöt vaihtelevat; GreenComp otetaan käyttöön.

Lähde: Valtioneuvoston julkaisu (Green transition -raportti)

KISS2030 - Suomen kansallinen sopeutumissuunnitelma

KISS2030 on Suomen kansallinen suunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi vuosille 2023–2030. Se on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää ja toimeenpanee kansainvälisiä velvoitteita, kuten Pariisin ilmastosopimusta ja EU:n ilmastolakia. Suunnitelma sisältää:

Vision: Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa
3 päämäärää: tahto, keinot ja kyky sopeutua
10 teemaa, 24 tavoitetta, 73 toimenpidettä

🔍 Keskeiset teemat ja tavoitteet
1. Strateginen suunnittelu ja ennakointi

Sopeutuminen sisällytetään hallitusohjelmiin, ministeriöiden strategioihin ja taloussuunnitelmiin. Tulosohjausta kehitetään ilmastoriskien hallinnan näkökulmasta.

2. Kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus

Ilmastoriskit integroidaan yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan (YTS). Huoltovarmuuden tavoitteet päivitetään ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioimiseksi.

3. Ruoka- ja ravitsemusturva

Maatalouden sopeutumiskykyä vahvistetaan CAP-suunnitelman, Ilmastoruokaohjelman ja Luomu 2.0 -ohjelman avulla. Elintarvikehuollon huoltovarmuus turvataan varastoinnilla ja monipuolistamalla tuotantoa.

4. Infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö

Vesihuollon, liikenteen, viestinnän ja energiainfrastruktuurin haavoittuvuudet tunnistetaan ja niihin varaudutaan. Rakennettua ympäristöä kehitetään ilmastonkestäväksi kaavoituksen ja rakentamislainsäädännön avulla.

5. Luonnonvarat, monimuotoisuus ja luontopohjaiset ratkaisut

Metsien terveyttä ja monimuotoisuutta vahvistetaan METKA-kannustinjärjestelmällä. Luontopohjaiset ratkaisut, kuten kosteikot ja tulvapuistot, otetaan laajemmin käyttöön. Kuivuusriskien hallintaan kehitetään kansallinen prosessi.

6. Terveyden suojelu ja edistäminen

Helteisiin varautumista kehitetään kansallisella toimintasuunnitelmalla. Asumisterveysasetuksen lämpötilarajoja tarkistetaan. Hellekuolleisuuden seurantamekanismi perustetaan.

7. Kulttuuriperintö ja -ympäristö

Kulttuuriperinnön suojelua vahvistetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioimalla. Digitaalinen dokumentointi ja osaamisen kehittäminen tuodaan osaksi sopeutumistyötä.

8. Alue- ja kuntatason ilmastoriskien hallinta

Kunnille ja alueille laaditaan ohjeistuksia ja oppaita sopeutumistyön tueksi. Kuntien ilmastosuunnitelmien velvoitteita tarkastellaan. Rahoitusmahdollisuuksia ja osaamista kehitetään.

9. Kansainvälinen yhteistyö

Suomi sitoutuu ohjaamaan 50 % ilmastorahoituksesta sopeutumiseen. Kehityspolitiikassa painotetaan ilmastokestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Ilmastodiplomatiaa ja rahoitusinstrumentteja kehitetään.

10. Tietopohja, viestintä ja seuranta

Seurantajärjestelmä ja indikaattorit kehitetään. Viestintäkanavia (Ilmasto-opas.fi, uutiskirjeet) vahvistetaan. Välitarkastelu toteutetaan vuonna 2026.

📊 Vaikutusten arviointi

Taloudelliset vaikutukset: 40 toimenpidettä vaatii lisärahoitusta.
Terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset: mm. helteisiin varautuminen, mielenterveys, ikääntyneiden suojelu.
Ympäristövaikutukset: luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ekosysteemipalvelujen säilyttäminen
Lähde: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030